Ystävämme Hermanni

Miehen sisko toi meille eräänä sunnuntai-iltana muovirasiassa Hermannin. Hermannia hoivattiin ja välillä laiminlyötiin yhdeksän päivän ajan, kunnes se syötii.

Käymisprosessi.

Nälkäisen Hermannin ruokintaa. (Tälle tyypille muuten maistuu sokeri vähän turhan hyvin!)

Lopputulos. Huomatkaa miten esillepanoon on taas panostettu. :) Ihan perus kuivakakku. Harmittelin, ettei meidän versiossa huomannut omenaa mitenkään. Ois myös vaniljakastiketta saanut olla kaapissa tätä varten.