maanantai 30. huhtikuuta 2012

Sensuroitua

Kesken jäi tämäkin projekti.. :D
Ei vaan yksinkertaisesti mun ruokailutottumuksia pysty muuttamaan. Mä sen pari kolme viikkoa jaksoin olla GFG:llä ja sitten alko lipsuminen. Kyllä mä oon koittanu pysyä järkevällä linjalla ton syömisen kans ja liikuntaa nyt on joka tapauksessa se 4-6 kertaa viikossa (mikä on ainaki 3 kertaa useammin ku ennen), mutta liian harvoin mä syön ja epämääräsesti. Huomenna vedetään serkun perheen kanssa vappubrunssi ja sillon ei ainakaan pääse laihtumaan, kun pöydässä on karjalanpiirakoita munavoilla, quesadilloja, amerikan pannukakkuja ja siirappii, jädee, sipsii ja muuta pientä. Ei tosin mitään perinteistä vappuruokaa, ku munkkeja vedettiin mummulassa lasten kans jo puoli ämpärillistä. :/
Tässä nyt kuitenkin sitä kuvamateriaalia, josta mainitsin aiemmin.


Sisko kysy, että karvakäsiäkö sä sinne oot menossa hurmaamaan ku pitää tukka ja kynet laittaa ja laihduttaa. Mutta kyllä mä itteeni varten yritän saada jotain tehtyä. Mä haluan viihtyä omassa kropassani. Ja nyt ainaki on sellanen olo, että kehtaa bikineissä kellua lastenaltaalla. :D Mutta tähän asti päästiin ja ehkä sitä kiinteytystä jatketaan sitten lomailun jälkeen!?



Näihin kuviin, näihin tunnelmiin..

Ps. Oon ajastuksella laittanut reissun ajaksi päivityksiä, joten ei ihan hiljaiseloksi muutu. Ja matkan jälkeen tulee sitten niitä reissukuvia. :)

Tauluja

Pinterest on pullollaan tauluja, joissa on joku mietelause-aforismi-lausahdus. Eilen tein-blogissa Hanne oli ohjeistanut taulun tekoon, joten päätinpä minäkin yrittää. Mulla ei tosin ole käytössä mitään photoshoppia tai vastaavaa, joten täytyi wordillä pärjätä. Tästä syystä tekstin sivuille on jäänyt ikävästi tyhjää tilaa.


 Tämä yksilö menee kummitytölle. Ainutlaatuiselle tytölle! <3
Tätä tehdessä kaikki meni taas pieleen. Leikkasin siis kirjaimet paperista, teippasin paperin pohjan päälle ja töpötin valkosella . Mulla oli tosi vähän maalia ja yritin säästeliäästi töpötellä. No yks kerros ei sitte riittäny ja toisen kerroksen rutistin tuubista kaikin voimin. Paperi kerkes kuivua maalin kanssa eikä sitten enää lähtenyt kirveelläkään. Tässä vaiheessa oli ymmärrettävää miks ohjeessa oli käytetty kontaktimuovia. Pohjaa varten sekoitin valkosta ja punasta, enkä meinannut saada tehtyä lisää samaa sävyä paikkailuun, varsinkin kun se valkonen oli jo tippaa vaille loppunut. Kirjaimissa näkyy vielä pieniä jäämiä sapluunapaperista. Ne jäi kii niin lujaa, ettei ois lähteny ku reiän tekemällä Korjailin siis maalilla. :(

Teksti on Johanna Kurkelan laulusta Ainutlaatuinen.


Toinen taulu jää Nooan huoneeseen. Oisin halunnut tekstin valkosella, mutta se siis loppui, enkä (taaskaan) raaskinu ostaa lisää. Vaalean ruskea sopii sinne yhtälailla, se ei vaan erotu pohjasta niin hyvin.


Vapaa käännös - Poika: meteli joka on kuorutettu lialla.
Tää ei kyllä ihan pidä paikkansa meidän Nooan kohdalla, joka kiljuu heti ku tippa jogurttia tippuu paidalle tai pöydälle. :D Mutta kyllä siitä meteliä lähtee.

Vielä yksi pohja on tuolla odottelemassa tekstiä. Sapluunan teko on puolivälissä, mun käsi ja selkä ei vaan kestä tällä hetkellä veitsen käsittelyä. Laitan kuvaa siitä sitten vaikka myöhemmin. Siihen tosin tulee sama teksti kuin tuohon pinkkiin tauluun. Puhtaita pohjia jäi vielä kolme, joten eiköhän nekin tule käytettyä kun raaskin sitä valkosta maalia hankkia. Näihin on käytetty siis akryylimaalia.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Kirjovirkkausta tasona..

Aloittelin eläinsatupeittoa ja halusin tehdä sen kokonaan virkaten. Mä oon allerginen käpristyvälle sileäneuleelle ja kiristäville langanjuoksuille. Lisäks pienet vauvan sormet saattaa helpommin takertua juoksutuksiin.
Ongelmaks muodostui kirjovirkkauksen teko tasona. Yleensä sitä tehdään vaan suljettuna neuleena esim pipoissa ja lapasissa. En löytänyt ymmärrettävää ja järkevää (jossain käskettiin aina rivin lopuks katkasta lanka ja alottaa oikealta puolelta alusta) ohjetta mistään joten purin ja tein ensimmäistä kuvaa ainakin kolmesti. Aina kuva meni suttuseksi kun juoksevat langat näkyivät oikella puolella värinvaihtokohdissa. Laitanpa nyt vähän vinkkejä saman ongelman kanssa painiville.. :D


Ensin etsitään kiva kuva. Mä etsin googlen kuvahaulla hakusanoilla "cross stitch panda" ja tuo panda tietenkin korvataan aina sillä eläimellä mitä etsii. Osan kuvista mä kopion näytöltä suoraan ruutupaperille ja osan tulostin. Pääasia, että kuvassa näkyy ruudut niin selkeästi, että pystyy laskea silmukat. Tässä käytän mallina nyt tuota hämähäkkiä, jonka kuva on jostain syystä taas kallellaan (jos joku tietää ratkaisun tähän ongelmaan niin pliis auttakaa).


Tämä mallirivi etenee nyt nurjalla puolella (ohjekuvassa parilliset rivit). Eli käytössä oleva lanka kulkee normaalisi tuolla silmukoiden sisällä. Musta lanka erottuu tässä nyt valitettavan huonosti (tuolla mun peukalon alla).


Kun tulee aika vaihtaa väriä nurjalla puolella, ei enää viimisen ruskean silmukan väliin oteta mustaa lankaa, vaan se jätetään roikkumaan..


..ruskea lanka viedään silmukoiden edestä nurjalle puolelle ja musta nostetaan samaa reittiä koukulle ja vedetään läpi. Näin vältytään siltä, että langanvaihto nykyy etupuolella mustana viivana ruskella.

Jos virkkausta jatketaan mustalla, voi ruskean nostaa taas juoksemaan silmukoiden sisään. Tässä väri vaihtuu taas ruskeaan, jolloin tiputetaan lanka pois silmukoiden välistä..

 ..ja siirretään musta lanka silmukoiden edestä nurjalle ja koukataan ruskea silmukoiden läpi.

Muista siirtää kuvion (musta) lanka niin pitkästi silmukoiden välissä, että se on seuraavalla kieroksella oikeassa kohdassa. Tässä siis kuljetin mustaa mukana vielä neljän silmukan verran, jotta voin seuraavalla (oikealla) kierroksella aloittaa mustalla oikeasta kohdasta.


 Myös oikealla puolella kiinteän silmukan viimeinen lenkki tehdään jo seuraavalla värillä.


 Tässä näkee miksi. Kiinteänsilmukan viimeinen lenkki on siis seuraavan silmukan päällimmäinen lenkki.

Jos kuviossa toistuu vuorotellen musta ja ruskea, tehdään yhdellä värillä vain kaksi lenkkiä. Päällisilmukka (edellinen kuva) sekä yksi edellisen kerroksen läpivienti, jonka jälkeen vaihdetaankin jo taas toiseen väriin (ruskeaan).

Oikealla puolella langan juoksutus ja vaihto on huomattavasti sujuvampaa. Tässä näkyy, miten musta kulkee ruskeiden silmukoiden sisällä. Vaihtokohdassa napataan vain toisen värinen lanka koukulle ja toinen siirtyy kulkemaan silmukoiden sisällä.


 Jos työssä on paljon kohtia, joissa kuvio etenee nurkittain (hämiksen jalka) ja joutuu tehdä paljon yksittäisiä silmukoita (kuten tässä kuvassa tulee kaksi mustaa silmukkaa noiden ruskeiden kohdalle mustien väliin)..

..kannattaa koukku pudottaa vain etupuolelta katsottuna taaimmaisen silmukan läpi. (Tässä virkataan siis nurjalla, ja siks olen koukannut etupuolen.) Näin tehtäessä etupuolelle jää myös mustaa näkyviin.


Tässä valmis hämähäkki etupuolelta.


 Kuten jaloista näkee, oon vaan kahden jalan kohdalla muistanut ottaa nurkittaisissa silmukoissa koukulle ainoastaan taaimmaisen silmukan lenkin. Vasemman puolen ala ja toiseks ylin jalka ovat siis oikeaoppiset, muut katkeaa keskeltä. :) Ei tuokaan mikään katastrofi ole, asian voi korjata neulalla ja langalla jälkeenpäin.


Tältä näyttää nurja puoli.

Kaikenkaikkiaan isot kuviot toimii paremmin kuin pienet. Puuvillalanka näyttää huomattavasti paremmalta kuin esim. villalanka. Kannattaa aina käyttää suositeltua pienempää koukkua, muuten langanjuoksut näkyy läpi ja kuvasta tulee "harva". Mä laskin silmukoita luodessa kuvan molemmille puolille neljä ylimäärästä silmukkaa ja virkkasin ennen ja jälkeen kuvan kolme kerrosta. Käytössä siis vain kiinteäsilmukka, kääntyessä kannattaa tehdä yksi ketjusilmukka.
Tämä on vain minun tapani toteuttaa kirjovirkkausta tasona, jos joku pystyy antaa linkin oikeaoppiseen tyyliin, niin kiitos. :D Tuolla on varmaan tsiljoona huonoa kuvaa ja epäselvää selitystä, kysykää tarkennuksia tarpeen vaatiessa. Helpoin tapa hahmottaa, on varmaan ottaa koukku ja lankaa käteen ja kokeilla. :) Mitä enemmän kuvia tekee, sitä enemmän oppii keinoja parantaa laatua.

Ihanien eläinkuvien tekoon jää koukkuun!

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Tähdenlento

Meillä asuu vielä yks ihanvähänvauva, joka on luopunut tutin syömisestä, mutta ei tutista. <3
Hammaslääkäri sanoi, että nyt on tutista luovuttava, jos ette halua hammasrautoja muutaman vuoden kuluttua. Ja mehän ei haluta, joten piti keksiä keino päästä tutista kivuttomasti. Me leikattiin tuttiosa irti ja kerrottiin, että välikatolla asuva oravavauva oli tarvinu tuttia ja purru sen vahingossa poikki isoilla hampaillaan. Olin varautunu valvomaan koko yön, mutta huutoa kesti vartin verran, jonka jälkeen tyttö meni tutinkanta kainalossa nukkumaan. Nyt tein sitten tutille remmin, että se pysyis paremmin tallessa. Ei huvittais ostaa uutta tuttia, jonka saa heti saksia poikki. :D


Tästä tuli VALTAVA. Tein ohjeen mukaan, mutta paksummalla langalla, kun en raaskinut ohuempaakaan ostaa. Luulis, että pysyy hyvin tallessa. :D


Tässä näkyy tuo surullinen tuttikin. :D 


Tuttirengas ja klipsi on ostettu Nappikauppa Punahilkasta.


Remmin ohje löytyy täältä.

Neljäs lukijakin liittynyt joukkoon. Jee! Tervetuloa! Muille myös tervetulotoivotukset, en oo aiemmin tainnut sanoakaan. :D

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Niitä keskeneräisyyksiä..

Mä vihaan keskeneräisiä hommia. Kaikki pitäs saada aina valmiiks HETI! Alotin ison projektin kolme viikkoa sitte ku ajattelin, että sen pitää kesän puolivälissä olla valmis. No nyt se on viimeistelyä vaille paketointivalmis. Mä en osaa tehdä hiljakseen. :D
Mutta koska nyt on näitä lahjajuttuja kesken ja valmiina, mitä en vielä halua esitellä, niin näytänpä vaan vihjailevia kuvia. Valmista materiaalia sitten vasta juhlien jälkeen.


Mä näytän ihan zombilta. :D Onneks viikonpäästä lähdetään ottaan vähä väriä pintaan! Kuvan on ottanut kälyn miespuolinen versio (mikskä niitä miehen veljiä kutsutaan?).


Hullun hommaa, mutta tulipahan tehtyä.


Taas on kuva kellahtanu kyljelleen. Kolme taulupohjaa oon siis maalannut. Enpä arvannu, että nuo pohjat nielee niin paljon maalia. Pihi joutui tyytymään yhteen maalikertaan.


<3

Tästä jatketaan..

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Lahjontaa..

Eilen oltiin lasten kanssa käymässä 2-vuotiaan Joonan syntymäpäivillä. Lahjaksi vietiin:



Kettupuuhka. (Kirja on "kuvausrekvisiittaa".)


Lorukortteja. Nämä on jatkoa joululahjaksi annettuun lorupussiin.
 Näissä on siis loru toisella puolella ja siihen sopiva kuva toisella. Kuvat on kylmälaminoitu ja muutama päällystetty kontaktimuovilla.




Näin meillä kuljetetaan vauvaa saumurin suojapussissa. Nukenrattaissa työnnellään pikkuautoja. Toivotaan, että Aava oppii jotain lasten hoidosta, ennenku siitä oikeesti tulee äiti.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Where did fat go?

Nyt on siis kohta pari kuukautta urheiluhulluutta ja ruokavalion tarkkailua takana.
Lähtömittojahan ei oo, kun en puntariin uskaltautunut, mutta veikkaisin, että lähtökohta oli jotain 54-55kg ja paljon löysää siellä sun täällä.
Tänään tilanne oli tämä:


Nooan ottama kuva, kun kamera kädessä tuli parisataa grammaa lisää. :D


Eli alle kilo matkaa siihen, mitä painoin kun aloin Nooaa odottaa lähes viis vuotta sitten. Näin lähellä en oo tainnu koskaan olla. :D Pituutta mulla on vaivaiset 161cm. :(

Ehkä mä vielä kehtaan laittaa kuvan sitten kahden viikon päästä ku tohdin sovittaa bikineitä pakkailun lomassa. ;)

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Perhostelua

Mulla on nyt seitsemän hys hys projektia tekeillä tai tehtynä, joten pikkasen nihkeesti pääsee päivitteleen.
Tämäkin ois vielä hys hys-juttu, mutta päätin, että nyt postataan ja asianomaiset olkoot sitten kattomatta. :D
Kaverin typy täyttää vappuna viis ja tein hänelle mekon lahjaksi. Paketti lähti sankarille jo pääsiäisenä, mutta logistisista syistä hän ei ole sitä vielä avannut. Äiti nähkööt mekon etukäteen, tyttö tuskin käy täällä kurkkimassa.


Kyseessä siis kolmen konstin mekko, koko 122cm. Valkonen on edellisessä elämässä ollu lakana ja helma ja hiat sekä perhonen on rantakassista jäänyttä Amy Butleria.

(Musta tuntuu, että nää kuvat on nyt jotenki vääristyneitä.) 
Olkahihnana toimii trikookude.


Aplikoin siis perhosen yläosaan kun löyty vain yksiväristä kangasta tarpeeks iso pala. Perhosen siivissä on pieniä nappeja. 

Toivottavasti mekko on sopiva ja kelpaa prinsessa-neidille. :D

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Butlerin ympyrätyyny

Ei ollu heleppoa. Taas kerran meinas projekti kaatua huonoihin ohjeisiin ja kaavaan. Tämä tyyny esiinty siis samassa lehdessä kun Butlerin rantakassi. Malliyksilö näytti niin kivalta ja timmiltä, että halusin oman. Mutta aina ei saa mitä haluaa.
Kankaat ostin siis viime kesänä Jyväskylästä ja ompelin sen samoin tein. Täyttövaiheessa kävi ilmi, että soiroja on liikaa, eikä edes kaikki maailman vanut sisään tungettuna tuosta voi tulla siisti. Tyyny jäi lojumaan laatikkoon.




Tässä kyseinen lehti ja ohje sekä se herkullinen malliyksilö. Taitaa olla kuvamanipuloitu. :D



Ekassa otoksessa yritin kuvata sitä, miten ruttuun nuo soirot jää jos niitä on noin monta. Toisessa kuvassa oon poistanu molemmilta puolilta kaks soiroa ja nyt se jo muistuttaa sitä mitä pitääkin.


 Vielä ois ehkä yhden palan voinu poistaa, niin ois saanu kunnolla timmin. Vanu loppu vähän kesken, mutta tiukkaan tungettuna varmaan saumat ratkeis.


Tuo pilkullinen kangas oli niin hepposta, että ekalla täyttökerralla se ratkes keskeltä (soiron kärjestä) ja keskireikä jäi ammottavan suureks. Yritin silittää kovikekangasta taakse ja harsia kärkiä yhteen langalla. Isompi nappi ois pitäny olla, että ois saanu kaikki kämmyt piiloon. Ei siis kestä tarkempaa tuijottelua. Tästä syystä en sitten myöskään kirrannut napeilla keskikohtaa matalemmalle.


Jos joskus hulluudenpuuskassa tekisin toisen niin laittaisin palasiin kovikekankaan taakse, ottaisin kolme palaa pois ohjeesta ja ostaisin isompia nappeja. :D

Mutta värit on ainaski kivat ja keväiset.