Jos sattuisi niin mukavasti, että tänne joku eksyisi, on lisättävä jotain aiheeseen liittyvää.
Alkuun postailen jo tässä talven aikana valmistuneita juttuja ja välillä jopa jotain ei mihinkään käsitöihin liittyvää ihan omaksi ilokseni.
Kotiäidin budjetti on aika lähellä nollaa enimmäkseen. Se rajoittaa jonkin verran itsensä toteuttamista. Tosin tykkään käyttää ja tuunata vanhaa. Mä oon kuitenki mm. erittäin surkea kirppispongari. Meen kirpputorille aina jonkin tietyn projektin tarpeet mielessä, enkä osaa silmäillä mitään potenttiaalisia matskuja. Lisäks lasten kanssa siellä saa kulkea aika ripakasti, ettei löydä itseään autosta miljoonan turhan lelun tai vaihtoehtoisesti kahden kiljuvan räkänokan kanssa.
Esitellään nyt ensimmäisenä nämä eiliset lahjukset mun isovanhemmille. Niillä oli kultahääpäivä ja serkku-tytön kanssa puuhasteltiin prikka-avaimenperä sekä sohvatyyny. Sohvatyynyyn siis hangattiin hääpäivä ja vihkipaikan koordinaatit. Tyynyn idean löysin Melkein kuin uusi - blogista.
Voin kertoa, että tuo kirjainmeistimillä naputtelu ei olekkaan ihan yksinkertaista touhua. Parikymmentä prikkaa meni lasten leikkeihin, kunnes YKSI onnistui edes sinnepäin.
Iltoisin ompelukoneen hiljennyttä olen välillä kilisytellyt puikkoja. RuttuNutun innoittamana olen värkännyt mm. muutamat lapaset. Täytyy sanoa, että mitoittaminen ja ohjeiden lukeminen ei oo ihan mun juttu. Aina saa vähintään kerran purkaa kun koko on väärä tai tulee kaks vasemman käden lapasta.
Kettulapaset pojalle. Kannatti käyttää villalankaa kun aistiyliherkällä ne kutittaa liikaa. Menee, jos alla on toiset pikkulapaset.
Hiirivanttuut aikuisen koossa. Lahjaksi miehen lapsuudenkaverin tyttöystävälle, kun hän niin tykästyi lasten lapasiin.
Tyttö sai possut. Nää tein ensimmäisenä, enkä tajunnut käyttää langan juoksutusta (?) joten nenä vähän kinnaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti