perjantai 30. maaliskuuta 2012

Butlerin Amya

Kyllä otti lujille. Viime kesänä ostin kankaat (piti Jyväskylästä asti käydä hakemassa), kaavat piirsin syksyllä, kankaat leikkasin viime viikonloppuna ja nyt se on valmis. Jokaista ohjetta noudatin pilkulleen, mitä en oo varmaan tehny koskaan ennen. :) Ja hyvä tuli.


Tässä lähde ja malli. :D


Ohjeesta täytyy sanoa sen verran, että lyhyeltä näytti, mutta työvaiheita oli älyttömästi. Lisäks mietin tuota taskun taittelua yhden illan verran. Ajattelin sen liian monimutkasesti. Sehän oliki ihan helppoa. Harsiminen ei myöskään oo mun juttu, vie liikaa "turhaa" aikaa, mutta nyt tein senki, onneks. Tukikangasta laitoin kahvojen kaikkiin osiin, tamppiin, taskun reunapalaan ja päällikankaan pohjaan. Jälkikäteen ajateltuna ois voinu päällikankaan sivutkin vahvistaa.


Tadaa. Sali- ja rantakassi. Ihan vielä tuon kans ei viitti liikkua, on turhan kesäinen ottaen huomioon, että viimeyönä sato lunta.


Yksityiskohtia. Päätysivussa siis tasku sekä keskellä tamppi ja päällystetty nappi.


Sisuskalut yksiväristä turkoosia. Ohjeessahan tuon kahvan sisäpuolikin oli tuota kuviollista, mutta mulla ei ollu tarpeeks kangasta.


Käytössä. Melko tilavalta tuntuu. (Pimee kuva ku eteiseen ei pääse kunnolla luonnonvaloa.)
Tykkään! Kannatti nysvätä.. :D

Toinen Butler-työ vaiheessa. Se levis käsiin, joten kehitteillä oma patentti, että saan sen käyttöön. Senki alotin jo viime kesänä.. Jotku työt vaan vaatii oman aikansa.

torstai 29. maaliskuuta 2012

Komerossa kaikuu..

.. tyhjyys. Nyt on nimittäin lasten vaatekaapit siivottu pienistä vaatteista. Kolusin vielä eteisen kaapit ja kellarinki. Eipä jääny paljon täytettä hyllyille. Nooalle menee vielä viime syksyn ulkoilu vaatteet ja uudet lenkkarit se sai tiistaina, mutta Aava taitaa kulkea tämän kevään toppapuvussa ja siirtyy sitten suoraan hellemekkoihin. :D


Oisko tossa joku viis muovipussillista yhteensä. Kaks pussia odottelee vielä eteisessä alkuperäiselle omistajalla palautusta. Niitä ei passaa myydä. :D


Sitä mukaan kun pinosin vaatteita lattialle ni lapset tuli perässä ja sovitteli kaikkea ja kuljetti ympäri taloa. Tavallaan kävin kaikki vaatteet siis läpi kahteen kertaan. :)


Parikin kaveria on hätyytellyt, että katoppas ne vaatteet läpi, että he pääsevät shoppailemaan. Hyvin oonki saanu lähes kaikki kierrätettyä kavereiden lapsille. Joistakin yksilöistä on vaikeempi luopua, mutta ei sitä kuitenkaan voi tunnesyistä kaikkea kaapissakaan hautoa. Että tervetuloa vaan penkojaisiin toverit! :)

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

3:n konstin mekko

Kyllä se kesä vielä tulee, vaikka lumimyrskyä onki luvattu. :)
Viimekesäiset kolmen konstin mekot oli jääny jo aika lyhyiksi, joten tein uuden. Nyt sitte näyttää niinku se ois vähä reilu. Mutta jos tuo tyttö samalla tahdilla jatkaa kasvamista ni loppukesästä se on tunika.




Harmittaa, ettei kilpparit tullu ihan keskelle helmaa, mutta en raaskinu leikata keskeltä kangasta ni jäivät vähän alareunaan. Tuli myös vähän bliisu mekko, kun yläosa on yksivärinen. Solmimisnaruna trikookudetta, jota en oo vielä ehtiny lyhentää oikeen mittaseks. Kilpparikankaan ostin Seinäjoen käsityömessuilta. Turkoosi ostettu viimekesän Jyväskylänreissulla Eurokankaasta.




 Tässä viimekesän tekeleitä. Ensimmäinen meni kummitytölle. (Valkosen villamekon kudoin ku odotin Aavaa ja harmaan tein viime isänpäiväksi.)
Mekon ohjehan löytyy Ottobren nro:sta 3/2009.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Tapetista kirjekuoreksi

Mun äidillä on sisutusalan liike. Viikolla sain ihan pyytämättä vanhan tapettimallikirjan askarteluja varten. Niistä vois tehdä mm. sisustustauluja, kortteja tai sitten kirjekuoren, niinku mä tein eilen.
Ajattelin, että sinne kirjekuoreen vois laittaa ne pikku jutut, joita askarreltiin Nooan toimintaterapeutille.


Pitäis olla käytössä sellainen skräppääjien leikkausalusta. Keittiösaksien kans tuuskatessa paperi pieneni monta senttiä ku aina meni vinoon, vaikka yritin käyttää värityskirjaa viivottimena. :)


Nooa teki hama-helmistä S-kirjaimen (no okei, otin jälkikäteen pari helmeä pois, että tuli symmetrisempi) ja mä liimasin magneetin taakse. Avainkaulanauhaan en sitten kuitenkaan tehnyt muutoksia. Silmä ehti tottua möllykkä-helmiin.


Mä jouduin puhaltaa koiran kuvan loppuun ku askartelijalla meni tussia sormeen ja touhu meni niin hysteeriseks, ettei se huudoltaan kyenny enää puhaltamaan (laitan ehkä videon kohtauksesta joku päivä). Vaihdettiin puukyniin ja koiran kaveriks syntyi pari mörköä ja nimmari.


Kuoren oon siis tehnyt ompelemalla suorakaiteen muotosen tapetinpalasen sivuistaan yhteen ja tikannut koristeeksi "läppään". Kiitos-tarra dymolla.


Ps. Tuhannen kävijän raja ylitetty.. :)

perjantai 23. maaliskuuta 2012

GFG vol 2

Mä uskaltauduin puntariin. Eikä se onneks ollu niin masentava tulos ku mä luulin. Mutta kuitenkin dietti jatkuu. Eilen taas kuvasin päivän ateriat. Nyt on saatu vaakakin käyttöön, ettei mee vaan sinne päin. Mulla tosin jo viikon jälkeen tökkii noi kasvikset. Pitäs keksiä joku muu tapa "valmistaa" niitä ku vaan pilkkoo lautaselle. Lisäks oon ostanu FatBurneria. =O


Aamupala. Nyt siis hiutaleet puurona - raejuusto ja soppa sekaan. Lisäks nappeja.


Lounas. Kanapihvi (joka jäi ihan vähä alle 100g), kiinankaali, kurkku ja tomaatti (tomaatti painaa paljon ja on hyvää!) :), 25g raejuustoa.


Välipala. Nää pitää syödä salaa keittiössä, ku muuten lapset tulee noolaamaan. :)


Päivällinen. Kanapiffi, Real-leipää ja rehuja. Vihannesmäärä ei tullu täyteen, mut oli super kiire eikä parempaan ollu aikaa. =/ 2 Tabua.


Iltapala. Rahkapurkki, 100g mustikoita, 10g leseitä - sekotetaan blenderissä ja vähän vettä notkistamaan.

(Se puntari näytti 53, eli paino ihan jees, mut joka paikka hyllyy ja löllyy.)

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Enkeleitä, onko heitä..

Nooalla on ensi viikolla viimeinen SI-terapia tältä erää. Syksystä asti ollaan käyty lähes joka viikko Soilin luona leikkimässä. Nooan lisäksi apua olen saanut myös minä silleen välillisesti. Yhden palaverin avulla opin itsestäni ihan hirveästi samalla kun opin lisää omasta lapsestani. Sain myös vahvistusta sille, ettei turhaan olla apua haettu. Joskus toisen silmillä näkee paremmin ku omilla. :)

Toisaalta toivon, että Nooa pärjäisi ilman teapiaa, mutta kuitenkin vähän enemmän toivon (näin arjen kokemusten perusteella), että vielä yksi hoitojakso olisi tulossa. Halusin kuitenkin muistaa terapeuttia jotenkin ja kiittää isosta avusta, koska mahdollisen uuden terapiajakson alkuun voi mennä pitkä aika. Tässä siis pieni ohje enkelin tekoon:


 Pyöritetään metallilankaa (mulla hopeoitu) halutun kokoisen pyöreän jutun ympärille kuusi kierrosta.


 Jätetään pieni häntä alotukseen ja katkaistaan metallilanka noin 8cm päästä.


Erotetaan rinkulat kahteen osaan. Kolme ja kolme. Hännät on sormien välissä.


Toiset kolme rinkulaa lutistetaan keskeltä siiviksi ja köytetään paikoilleen sillä lyhyemmällä (aloitus) hännällä siipien keskikohdan ja vartalon ympäri.


Pidempään häntään pudotetaan helmi pään virkaa toimittamaan. Väri on valinnainen. Hännän loppupää käärästään sykerölle ja siihen voi jättää pienen lenkin ripustusta varten..


..valmis suojelusenkeli/kuusen koriste tms. (Tämä ohje oli jossain askartelulehdessä vuosia sitten. Siinä enkeleistä oli tehty mobiili.)


Lisäksi tein avainkaulanauhan. Tein kesällä tällä helmisysteemillä kaulakorun ja nyt tein vähän pidemmän version. Musta nauha oli loppunut kaupasta ja vähän vierastan tätä valkoista. Myös valkoset helmet tuntu aika möllysköiltä. En katkassut vielä nauhanpäitä, kun saatan päätyä vielä vaihtamaan helmet.


Aluks olin ajatellu, että Nooa sais itse pudottaa helmet nauhaan, mutta sillä on ollu tosi huono päivä tänään. Nooa teki sitten hamahelmi-magneetin ja saa piirtää vielä kortin myöhemmin. :)


Käytössä. Mulla on omassa avainnipussa samalla helmeilyllä tehty pieni pätkä.


 Tässä se viimekesäinen kaulanauha.

Lopuksi toimintakuvaa terapiasta.


Ympäri mennään, yhteen tullaan ja hauskaa on! <3

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Muovia kahdella tapaa.

No nyt on työstettynä muovia kahdella eri tavalla. Ensin surautin Nomppikselle hämis-pussukan sulatetusta muovipussista, josta tuli palapelipussi. Sitten ööh.. Aavalle Vuokkosetpussin kristallimuovitettuna. :D Joskus vois käyttää aikaa siihen, että leikkaa neliskanttiset ja samankokoiset palaset ennen ompelua. Ei sitten tarttis purkaa kahdeksan kertaa ku koko työ on ihan kierteellä.


Tuosta hämiksestä tuli oikeen kiva. Enkä edes vuorittanut, ompelin vain vetoketjun ja sivut kii. Ois pitäny vaan tajuta ommella vetukin päällitikkaus ennen sivuja. Jälkikäteen tehtynä ei päässy ihan alusta aloittamaan. Vuokkosten vetskari ei onnistunut, taaskaan. Johtuiskohan siitä, että vetskari on liian pitkä ja leikkaan vaan raakasti saksilla poikki sivujen ompelun jälkeen? Siitä jää tavallaan se päätepysäkki-metalli hässäkkä pois. Lopputulos on tollanen viistoperä. :)


Sisäpuolella pussin värinen turkoosi vuori. 


Kolme palapeliä mahtuu sisään, vaikken mitään pohjaa tehnytkään.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Testing-testing..

Mun oli pakko päästä kokeilemaan muovin sulatusta, kun Liisa oli blogissaan tehnyt siitä niin kivoja juttuja. On varmaan sanomattakin selvää, ettei ihan ottanut onnistuakseen. Kolme ekaa kokeilua meni ihan metsään. Sitten sain jo jotain aikaseks ja sitten loppuki muovipussit. Ihan ekaa kokeilua en edes kuvannu, mutta laitan tähän nyt muuta kuvamateriaalia, että joku asiasta innostuva oppii mun virheistä. :)


Ensin laitoin leivinpaperin päälle viisi kerrosta muovipussia ja yritin vähän sommitella jotain sadepilveäkin kokeilun vuoksi. Sitten toinen paperi päälle ja silitysraudan kakkosella huiskitaan menemään. Silitin ilmeisesti liian kauan..


 ..koska lopputulos oli tämä. Kutistunut ryppykasa. Seuraava kokeilu oli tuo apteekin pussi ja vuokkoset-sidekääre. Edelleen liian kauan ja tais rautakin olla liian kuuma.


Sitten löyty pieni pussi ihan kirkasta muovia. Ajattelin kokeilla saako sen alle valokuvan näkymään. Alla on siis noin kolme kerrosta ohutta muovia ja kuvan päällä kaks kerrosta kirkasta muovia. Kuva oli ihan selkeä, mutta jähtyessä muovi meni kuperaksi kuvan alla ja päällimuovi irtosi kuvasta (jolloin tuli myös sumea kuva). Kuvassa pikkusisko kiusaa, paijaa meidän silloista kissaa.


Kun kirkas muovi ei mennyt kaikki, kokeilin vielä pahvisella kuvalla, jonka just irrotin tytön uudesta puserosta. Tässä samat materiaalit kuin valokuvassa, mutta kuvan päällipuolella on vain yksi kerros kirkasta muovia. 


Onnistui paremmin. Muovi jäi kuvan pintaan kiinni ja tuli suht siisti.


Poika tykkää kaikesta kamalasta ja rumasta niin nappasin MiniManin pussista hämähäkin ja alle laitoin kuusi kerrosta mustaa muovipussia.


Silitysrauta hiukan alle kaksi pistettä ja vain max. 15s/puoli silitystä, niin johan onnistui paremmin. Olettaisin, että muovikerrosten määrälläkin on siis merkitystä onnistumisessa. Mulla kun ei ole vertailukohdetta, niin en osaa sanoa menikö nappiin, mutta aika pehmeää ja "kiinteää" tuosta tuli. Lupauduin tästä tekemään penaalin pojalle, kunhan ehdin.


Nämä jo kai näyttävät ihan siltä, miltä pitääkin. Eikä edes päässyt juuri kutistumaan. Kun karkkia ei saa syödä, niin mennään tällä terveellisemmällä herkkupussilla. :) 

Haluaisin tästä materiaalista ainakin saada aikaiseksi yhden kassin, jossa saisi uikkarit ja shamppoot kuskattua uimahallissa pesutiloihin ja sitten märkänä kotiin. Saa nähdä saanko niin isoa "kangasta" tehtyä. :)
Nyt täytyy käydä nakkaamassa uinnista ja jalkapallosta väsyneet lapsoset tutimaan. Jätetään siis asia muhimaan..