perjantai 1. maaliskuuta 2013

Minullako outoja tapoja?

Tämä syväluotsausta vaativa tehtävänanto tuli jälleen Silmukan saalistajalta. Tattista vaan! ;)

Tehtävänä on kertoa viisi omituista tapaa itsestäsi ja jakaa tehtävä 15 muulle inspiroivalle blogille.


En tiedä voidaanko mun tapauksessa puhua vain omituisista tavoista vai onko kyseessä enemmänkin omituiset ominaisuudet. =)

1.      Juon kotona aina sinisestä mukista.

Mulla on käytössä kaksi erilaista mukia. Toinen tupperwaren tavallinen sininen muovimuki ja toinen 15-vuotislahjaksi äidiltä saatu muki, joka on teetetty mulle paikallisella taiteilijalla.



2.      Käytän rintaliivejä niin harvoin kuin mahdollista. :D

Riisun ne kotiin tullessa saman tien. 




3.      Ahdistun mm. hiuksista ihoa vasten.

Vaikka olisin ulkona 30 asteen pakkasessa ja päällä olisi neljä kerrosta vaatteita, tunnen jos ihoani vasten on hius. Joudun riisua vaatteita niin paljon, että saan sen otettua pois. Tunnen myös tarkalleen kohdan, kun esim. nypitty kulmakarva kasvaa takaisin. Olen useasti kasvattanut pidemmät hiukset, mutta päädyn leikkaamaan ne lyhyeksi, koska pitkä tukka irti ollessaan häiritsee ja joudun aina pitämään hiukset kiinni.

4.      Teen listoja kaiksesta mahdollisesta.

Remontin yhteydessä listasin kaikki kesken olevat asiat, tehdyt asiat, remonttijärjestyksen jne. Koiran tai lasten mennessä hoitoon teen hoitolistan. Matkoille lähtiessä teen kaks listaa. Toiseen pakattavat tavarat ja toiseen ennen lähtö hoidettavat asiat. Aina listaa ei oo pakko kirjoittaa ylös, vaan saatan laatia ne vaan päässäni (katso kohta 5.).

5.      Mulla on jonkinasteinen valokuvamuisti.

Kokeisiin lukiessa esim. muistan millä sivulla ja missä kohti sitä sivua asiaa käsitellään (itse sisältö ei valitettavasti piirry mieleen yhtä tarkasti). Jos kotona on jokin hukassa, löydän sen sillä perusteella, mikä kuva mulla on mielessä siitä asiasta.

Esim kun muistin omistavani yhden korun ja mietin missä se on nykyään:  Ensin tuli mieleen pantterikuvioinen meikkilaukku, sen jälkeen edellisen asunnon vessan kaappi, jonka jälkeen kuva nykyisen kellarin hyllystä ja pahvilaatikosta siellä hyllyllä. Meikkilaukku on tuolla pahvilaatikossa ja tadaa: siellä on myös koru. Tämä muistikuva ketku ei toimi sillon, kun muistan nähneeni jonkin asian tietyssä paikassa ja sitten armas MIEHENI on käyttänyt sitä ja jättänyt lojumaan jonnekkin ihan muualle.


Mä oon aina luullu, että esim. kohta kaks ja kolme on samalla lailla kaikilla. Että kaikki poikkeamat iholla tuntuu voimakkaasti ja ihmiset tiedostaa tämmöset asiat kokoajan. Vähänkään kireämpien sukkien varret täytyy olla samalla korkeudella molemmissa jaloissa tai se häiritsee jatkuvasti. Ilmeisesti se ei kuitenkaan oo samanlaista muilla..

Esikoisellahan on diagnosoitu aistiyliherkkyys ja puhuttuani pojan terapeutin kanssa, ollaan tultu siihen tulokseen, että Nooa on perinyt sen multa.

Eli mm. tuntoaisti on yliherkkä. Nooahan itkee ihan hysteerisesti kun esimerkiksi hiuksia leikataan ja se hikoilee leikkauksen ajan ämpäreittäin. Kasvoille tai paljaalle iholle tippuva hius tuntuu suunnilleen kidutukselta. Näiden aistiasioiden sietäminen onneksi  helpottuu iän ja ymmärryksen myötä, mutta myös tavallaan aistia ”ärsyttämällä”. Valitettavasti se tuo mukanaan kuitenkin ison määrän aistien kuormitusta ja asioiden prosessointia. Itselläni nämä aistiasiat vaikuttaa ihan kaikeen arjen tekemiseen.

Tiedän, että usean mielestä nämä asiat on ihan höpö höpöä ja oon vaan vaikea ihminen, joten ei siitä sen enempää. =)

En nyt erikseen nimeä viittätoista blogia ja laita haastetta eteenpäin, vaan jokainen saa tämän napata itselleen, jos kokee omaavansa ”omituisia tapoja”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti